Sademetsään - Cape Tribulation ja Port Douglas

Australian pohjoisin piste ainakin Queenslandin puolella tulee oleman paikka nimeltään Cape Tribulation. Cape Tribulation on pieni kylä tai lähinnä leirikeskus tai loma-alue sademetsän keskellä. Alueelle mennään lautalla joka ajaa päivittäin aamu viidestä puoleen yöhön noin viiden minuutin mittaista matkaa. Eli pienen joen yli. Sen jälkeen pitää ajaa vielä kapee ja mutkaista tietä noin 45 minuuttia. Pääsimme ehjänä perille.

Mutta ennen Cape Tribulationia ajoimme Palm Cove nimisen rannan ohi jossa oli meneillään lasten surffikoulu ja muutenkin yllättävän paljon ihmisiä liikkeellä. Rannan kurkkaamisen jälkeen matka kävi Daintree kylään joka oli vielä ennen Cape Tribulationia ja sieltä otimme krokotiilisafarin. Kierros jossa ajettiin pienellä lautalla jokea pitkin ja bongailtiin krokotiileja. Tuli nähtyä ainakin kolme neljä eri krokoa ja kolme erilaista eksoottista lintua.

Surffikoululaisilla oli värikkäät vihreät uimalakit. Lisäksi vedessä oli kumiveneellä joku bongaamassa ilmeisesti krokotiileja että sellainen ei pääse yllättämään rannalla olijoita.



Daintree kylä.


Joki safarilla.

Ehkä 5 metrinen kroko.



Hieno sininen lintu.


Retken jälkeen pääsimme sitten lopulta Cape Tribulationiin ja koska alueella olevat edukkaat majoitukset oli varattu loppuun olin ottanut ainoastaan telttapaikan. Tuli siis nukuttua kaksi yötä sademetsässä teltassa. Ei ollenkaan huono. Oli tosin kuuma ja kostea keli.


Oma leiri.

Leirintäalueen viidakkokeittiö.

Oli leirintäalueella myös luksusta, nimittäin uima-allas jossa pulahdin hikisen päivän päätteeksi.

Seuraava päivä meni kävellessä sademetsässä. Alueelta löytyi kolme erilaista kävelyreittiä jotka kaikki tuli käveltyä. Ne eivät olleet kovinkaan pitkiä. Pisin taisi olla 45 minuuttia, mutta kävelimme sen varmasti nopeammin. Ehkä puolessa tunnissa. Sen lisäksi sademetsästä löytyi biitsiä iso pätkä, tosin jälleen krokotiilivaroitusten kera. Ei tullut käytyä uimassa. Sen sijaan yhdellä rannalla joku hullu hippi sanoi vain ohimennen että jos näet krokon huuda kovaa ja painui uimaan.


Sademetsäkävelyllä.

Cape Tribulationin biitsiltä löytyi kookoksia.

Sademetsä kohtaa rannan.

Tämä hullu hippi huikkasi vaan että huutakaa jos näette krokon ja meni mereen istumaan.

Metsässä kasvoi todella mielenkiintoinen puunrunko. Se oli ontto ja muodostui ehkä juurista jotka olivat punoutuneet yhteen? Tai en tiedä onko tämä kuitenkin kokonaista runkoa.


Tämän häkkyrän nimi oli elämän kori. Basket of life. Se toimii lintujen, käärmeiden, matelijoiden ja hyönteisten pesänä. Niitä oli hyvin monessa puussa. En enää muista mistä tämmöinen muodostuu mutta googlettamalla basket of life se varmaan selviää.



Sademetsässä oli myös ilmeisesti muutama vakituinen asukas. Kännykkäverkkoa eikä vesijohtoverkkoa ollut saatavilla missään.


Ihmisiä uimassa pienessä joessa jossa oli kirkasta vettä ja kaloja.

Kaikki sademetsäkävelyt olivat tämmöistä mukavan leppoisaa siltaa pitkin. Sademetsä on muuten niin tiivistä kasvustoa että siellä ei pystyisi montaa metriä jalan normaalisti liikkuman.

Port Douglas

Sademetsän jälkeen ajoimme hieman takaisinpäin etelään sivistyksen pariin Port Douglas nimiseen kylään jossa tuli vietettyä yksi yö. Tämä vaikutti mukavan leppoisalta kylältä. Port Douglas oli kierretty ympäri muutamassa tunnissa kävellen.

Port Douglaksen ranta.



Ilmeisesti kalastusalus vesillä.

Port Douglaksen ranta näköalatasanteelta.


Taustalla satama.

Maisemaa kylältä. Taas on melko hiljaista.

Port Douglaksessa oli hyvä levähtää yksi yö hostellissa telttailun jälkeen. Reilun yhdeksän australiassa vietetyn kuukauden jälkeen saldo on seuraava: 2 yötä autossa, 2 yötä teltassa. Muuten olen päätynyt hotelliin tai airbnb majoitukseen. On se vaan sen verran mukavampaa nukkua oikeassa sängyssä että retkeily vaihtoehdot eivät ole liiemmin houkutelleet. 

Port Douglaksen jälkeen jouduimme kuitenkin vielä palaamaan Cairnsiin vähäksi aikaa. Kun käytin autoa huollossa aiemmin sain pitkän vikalistan mikä kaikki pitäisi korjata. Australian halki ajaminen rikkinäisellä autolla kuulosti omaan korvaan sen verran riskipeliltä että päätin vielä korjauttaa vakavimmat ongelmat ennen matkaan lähtöä. Tuli kierrettyä kysymässä ainakin 10 eri pajalta renkaita sekä huoltoa kunnes kävi tuuri. Sain renkaat yhdestä liikkeestä ja huollon toisesta liikkeestä eri päiville peräkkäin ja lyhyellä varoitusajalla. Nyt toivotaan sormet ja varpaat ristissä että huolto menee ongelmitta ja ei tule lompakolle liian kalliiksi. Sen jälkeen matka voi taas jatkua.

Kommentit